Tässä artikkelissa kerron taitojen oppimisesta, keskittyen pelkästään taitojen kehittämiseen ilman käsittelyä huippu-urheilijoista. Mitä ylipäätään tarkoittaa taito, ja mitä tarkoitetaan taitojen oppimisella? Oppiiko joku nopeammin kuin toinen? Onko taitojen oppiminen harjoittelun tulosta vai tuleeko se äidinmaidossa?
Taito on ihmisessä
Tekniikalla tarkoitetaan tiettyä metodia tai tapaa suorittaa jokin asia tai liike. Taito taas on kykyä toteuttaa tekniikkaa. Ihmiset ovat erilaisia ja oppivat taitoja eri tavoin. Jokainen ihminen on yksilö, ja jokaisella taito näyttäytyy hieman eri tavalla. Oma oivallus asioista motivoi eniten. Oppiminen on siis yksilöllistä, ja jokainen oppii omalla tavallaan ja omassa tahdissaan.
Liikuntalajien ja taitojen oppiminen on yhteistyötä ohjaajan kanssa, joten oikeanlaisen ohjaajan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Hyvin sujuva yhteistyö ohjaajan ja oppilaan välillä on merkityksellistä taitojen oppimisen kannalta. Aluksi ihmiselle opetetaan perusliikkeet, ja sen jälkeen edetään progressiivisesti haastavampiin harjoituksiin, jolloin oppiminen vaatii enemmän ponnisteluja.
Liikuntasuorituksessa on aina piirteitä voimasta, kestävyydestä ja liikkuvuudesta. Se on kuin soppa, jossa on eri ainesosia yhdessä. Taitoon liittyy kolme osa-aluetta: havainto, päätöksenteko ja toiminta. Näitä kolmea ei voi erottaa toisistaan. Aina on jokin havainto. Aistimuksilla (näkö, kuulo, tunto, haju) otetaan vastaan havainto tai informaatio, ja tähän havaintoon perustuen tehdään päätös. Sen jälkeen toimitaan tietyllä tavalla ja pannaan päätös käytäntöön.
Harjoittelussa huomio tai intensiteetti voi keskittyä enemmän johonkin tiettyyn osa-alueeseen, vaikka muutkin tekijät ovat mukana. Näin kaikkien osatekijöiden taidot paranevat.
Tuleeko taito perintönä?
Onko kyky liikuttaa kehoa peritty ominaisuus vai taito, jota voi opetella? Yksi pohdituimmista kysymyksistä on treenit vai geenit. Asiaa on tutkittu paljon, ja näyttää siltä, että taito on enemmän harjoittelun kuin geenien tulosta. Geenit saattavat helpottaa oppimista, mutta ilman säännöllistä ja intensiivistä harjoittelua ne eivät tuo tulosta.
Aikaisemmin uskottiin, että nopea oppiminen tarkoittaa hyvää oppimista, mutta nykyään käsitys on muuttunut. Nopeus ei aina ole etu tai lahjakkuustekijä. Usein nopeasti oppiva tyytyy pintapuoliseen oppimiseen ja hakee pikavoittoja, eikä ole valmis tekemään syvällistä oppimista vaativaa työtä.
Onko taitojen oppimisessa herkkyyskausia?
Taitojen oppimisessa ei ole selkeästi tieteellisesti todistettuja herkkyyskausia. Vaikka tietyt taidot saattavat kehittyä helpommin nuoremmalla iällä, oppiminen jatkuu läpi elämän. Kaikki ikäryhmät voivat oppia uusia taitoja, ja oikeanlainen harjoittelu ja ohjaus ovat avainasemassa oppimisprosessissa.
Ihminen oppii koko elämänsä ajan. Taitojen opettaminen on aivojen valmentamista. Lihakset toimivat aivojen käskyjen mukaan. Taito on aivoissa ja hermostossa. Myös 80-vuotias voi oppia taitoja, vaikka hänen fysiikkansa ei ole sama kuin 40- tai 20-vuotiaalla. Taitojen oppiminen ei siis pysähdy ikääntymisen myötä. Uuden asian oppiminen lopetetaan usein aivan liian aikaisin.
Taitoihin runsaalla tekemisellä
Taitojen oppiminen vaatii runsasta harjoittelua. Väärät tai virheelliset suoritukset voivat olla hyödyllisiä, jos niistä osataan ottaa opiksi. Taitojen oppiminen ei ole vain oikean tekniikan hiomista, vaan myös tietoista etsimistä, kokeilemista ja huomaamista. Esimerkiksi, jos askel menee liian pitkäksi tai lantion kääntäminen aiheuttaa selkäkipua, tämä huomio auttaa oppimaan.
Esimerkkinä pilates-tunnilla yksittäisestä suorituksesta voisi olla käden nostaminen ylös. Noston aikana aivoihin rekisteröityy aistimus siitä, miten käsi nousee. Noston jälkeen, noin 5–10 sekunnin kuluttua, aivoihin on piirtynyt ja jäsentynyt aistimus tapahtuneesta. Tämä aistimus pysyy aivoissa noin 20–30 sekuntia liikkeen jälkeen, minkä jälkeen juuri tämän yksittäisen kädennoston aistimus poistuu mielestä. Ohjaajan tärkein tehtävä on auttaa oppijaa löytämään tämä aistimus uudelleen toistojen kautta ja hyödyntämään sitä seuraavissa yrityksissä. Aluksi ohjaajaa tarvitaan enemmän, mutta jatkossa ohjaajan tehtävä muuttuu enemmän kannustajaksi ja ympäristön muokkaajaksi antamaan uusia ärsykkeitä kädennostoihin eri tavoin sekä mahdollisia pienvälineitä käyttäen.
Kun syvennyt kehon tuntemukseen tai lajiin, opit erottamaan suoritusten väliset erot. Tekemällä ja toistamalla saavutetaan tuloksia!
Kehotaitojen oppiminen pilates-tunneilla
Pilates-harjoitteluun pyrkivälle tai selkää kuntouttavalle suositellaan peruskurssia, jossa opitaan pilates-perusliikkeet ja kehonasennot. Tämän jälkeen viikkotunneilla salilla tai online taitoja kehitetään edelleen, myös eri pienvälineitä käyttäen. Katso seuraava peruskurssi tästä.
Viikkotunneilla taidot kehittyvät. Kerta viikossa riittää taitojen oppimiseen ja ylläpitoon. Katso sinulle sopiva tunti viikkoaikataulusta ja ilmoittaudu mukaan.
Pilates Studio Hyväolon kaikki tunnit ohjaa Minja Jämsänen.
Tervetuloa mukaan kehittämään kehotaitojasi salille tai online 🙂
